Jarno Uusitalo
jarno.uusitalo@rgb.fi
Red Green Blue RGB Oy
050 305 8569
09 225 2950
Harkkoraudantie 10
00700 Helsinki
www.rgb.fi

Etusivulla on pudotusvalikko, josta löytyy tilaisuuksien eri kuvat: Illallinen; Kättelykuvat; Promootioakti; Studiopotretit; Tanssiaiset; Yleiskuvat. Galleriassa vierailijat voivat tilata galleriasta kuvat suoraan kotiinsa! Galleriasta voi myös tehdä lahjatilauksen toiselle henkilölle. Tilausten maksuun käyvät suomalaisten pankkien verkkotunnukset ja yleisimmät luottokortit. Sivusto ohjaa helposti suoraan ostotapahtumaan.

Kunniatohtoreiksi promovoidaan professori Kathleen Eisenhardt, professori Toshio Fukuda, vuorineuvos Stig Gustavson, professori Shinya Kikuchi, professori Kristian Gullichsen, professori Tiina Mattila-Sandholm, teollisuusneuvos Timo Poranen, professori Jose C. Principe, professori Seshadri Seetharaman.  

Vuodesta 1908 Teknilllisestä korkeakoulusta on valmistunut yli 2800 tekniikan ja filosofian tohtoria. Tekniikan kunniatohtorin arvo on myönnetty 146 henkilölle.

Aallon kynistä kansainväliseen maineeseen

Gullichsenin lapsuudenympäristö oli tulevalle arkkitehdille kenties inspiroivin mahdollinen: perhe asui Alvar Aallon suunnittelemassa, modernistisen arkkitehtuurin merkkipaalu Villa Maireassa Noormarkussa.

–Arkkitehdin urakin ehti oikeastaan käynnistyä jo ennen opintoja Teknillisessä korkeakoulussa: vuonna 1952 olin juoksupoikana Alvar Aallon toimistossa, jossa minun vastuullani oli muun muassa kynien teroittaminen. Minut hyväksyttiin sitten kesällä Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuuriosastolle. Tukenani oli Alvar Aallon suosituskirje, jossa luki että "hakijalla on runsaasti juuri niitä ominaisuuksia, joita arkkitehti tarvitsee työssään".

Opiskeluaikana ovi Aallon toimistoon avautui jälleen: Gullichsen yleni vähitellen pienoismallinrakentajaksi ja sai pian piirustuspöydän, hakaviivaimen ja muut oikean arkkitehdin työvälineet.

– Aalto esitteli avustajansa – kaikki, jotka tekivät töitä hänelle – aina arkkitehteina. Kolmannen vuoden opiskelijapojalle se oli tietenkin hienoa.

Vaikka Gullichsen lähti Aallon siipien suojista jo vuosi valmistumisensa jälkeen ja perusti oman toimistonsa vuonna 1961, mentorin vaikutus kantoi pitkälle. Gullichsen itse tuntee päässeensä Aallon varjosta vasta 1980-luvun alussa Kauniaisten kirkon suunnittelemisen myötä. Hänen aikaisemmat pientalosuunnitelmansa osoittivat tosin jo omintakeista ajattelua.

Vuonna 1973 yhdessä Timo Vormalan ja edesmenneen Erkki Kairamon kanssa perustettu toimisto nousikin samaan aikaan vähitellen kansainväliseen maineeseen. Toimisto on edelleen toiminnassa ja on vuosien saatossa houkutellut töihin ja toimistotyöskentelyn myötä koulinut maan parhaita arkkitehteja.

kuva: Kauniaisten kirkko, 1983.

Yleissivistys rakennettava tekniikan päälle

Vaikka Aalto-yliopisto tarjoaakin arkkitehtiopiskelijoille entistä enemmän tapoja kasvattaa yleissivistystään ja osaamistaan, tekniikasta arkkitehdin osaamisen pohjana Gullichsen ei tahtoisi tingittävän. Suomalaisen vankan arkkitehtuuriperinteen tae on Gullichsenille juuri pragmaattisuutta korostavassa koulutuksessa. Esimerkiksi Espanjassa insinöörit ja arkkitehdit opiskelevat ensimmäiset vuodet yhdessä.

– Syntyy kaksi ammattikuntaa, jotka ovat jo opiskeluaikana oppineet kommunikoimaan toistensa kanssa. Ja Espanjan arkkitehtuurin taso onkin maailman huippua. Jotakin se kertoo peruskoulutuksen luonteesta ja tasosta.

– Arkkitehdin tulee kyetä hahmottamaan käytännön rakentamista ja rakennustekniikkaa, varsinkin suunnitelmissa, jotka edellyttävät uusia teknisiä ratkaisuja. Koulutus, joka ei sisällä tarpeeksi tekniikkaa, tekee arkkitehdista jokseenkin ramman.

Silti Gullichsen pitää tervetulleena Aalto-yliopiston myötä avautuvia kouluttautumispolkuja. Hänen omana opiskeluaikanaan 1950-luvulla arkkitehdeista oli huutava pula, ja opiskelijat sekä opettajat revittiin poikkeuksetta töihin. Opiskelu oli silloin pitkälti opiskelijan omilla harteilla.

Gullichsen toivoo, että Aalto-yliopiston myötä nyt entistä monipuolisemmasta koulutuksesta voivat hyötyä muutkin kuin arkkitehdit. Esimerkiksi monien kauppatieteilijöiden olisi hyvä saada perustiedot arkkitehtuurista.

– Kauppakorkeakouluhan kouluttaa rakennuttajia ja päättäjiä. Arkkitehtuuri hyötyisi huomattavasti, jos saisimme entistä valistuneempia rakennuttajia.

Gullichsen laskee suomalaisen arkkitehtuurin ja arkkitehtien kansainvälisesti korkean tason osin nykyisen koulutusmuodon, osin meille juurtuneen suunnittelukilpailukäytännön ansioksi. Avoimet kilpailut ovat tarjonneet tilaisuuksia uusille arkkitehtisukupolville kokeilla siipiensä kantavuutta. Nuoren Alvar Aallon ura rakentui kilpailumenestyksien myötä, kuten niin monen muunkin arkkitehdin. Suomen arkkitehtuurin kuva on piirtynyt pitkälti avoimien suunnittelukilpailujen tuloksien kautta. Kilpailut tarjoavat myös mahdollisuuden yleiseen keskusteluun rakennetun ympäristön tulevaisuudesta.

kuva: Lleidan yliopiston kirjasto, sisätila, 1997 ja 2004.

Lisää arkkitehteja taajamien kehittämiseen

Vaikka arkkitehtuurilla on Suomessa vankka arvostus, rakennetun ympäristön laatu on varsin kirjava, ja korkeakouluarkkitehtien suunnittelemat rakennukset edustavat murto-osaa kaikesta rakentamisesta. Kuntien suunnittelutoimistoissa ja rakennusvalvonnan tehtävissä arkkitehteja löytyy yhä harvemmin. Ammattitaitoa on tarjolla, mutta sitä ei käytetä riittävästi. Kärsijöinä ovat erityisesti maaseudun taajamat.
- Jossakin on vika, kun kauniista kirkonkylistä on vain rippeet jäljellä monenkirjavien markettien ja yrityspuistojen sekamelskassa, Gullichsen toteaa.

- Johtuvatpa ongelmat kunnallispolitiikan lyhytnäköisyydestä tai kulutusyhteiskunnan paineista, on varmaa että parempi suunnittelu säästäisi sekä rahaa että maisema- ja kulttuuriarvoja. Ilmiö on toki maailmanlaajuinen, mutta näyttää rasittavan Suomea erityisen ankarasti, Kristian Gullichsen sanoo.

kuva: Myllykatu 10, Kaivopuisto, Helsinki, ”Olympos urban villas”, 1994 ja 1995

Kuvat: Kristian Gullichsenin toimisto

Binäärisyydellä tarkoitetaan ykkösistä ja nollista koostuvaa aakkostoa, jota käytetään tiedonsiirrossa. Koodausteoriassa tutkitaan näitä matemaattisia rakenteita, joiden varaan tietoliikenne nojaa.

Täydellisiä binäärikoodeja on tunnettu jo 1950-luvulta lähtien. ”Hamming-rajan näkökulmasta täydelliset koodit ovat parhaita. Hamming-raja on eräs koodin koon ja virheenkorjauskyvyn yhteyttä käsittelevä tulos”, Pottonen huomauttaa.

Pottosen väitöskirjan tulos on viimeinen askel matkalla, jonka tarkoituksena on vuosikymmenten ajan ollut kaikkien pituutta 15 olevien täydellisten koodien luokittelu. Luokittelulla tarkoitetaan käytännössä joka ikisen tietyn ehdon täyttävän matemaattisen rakenteen etsimistä.

”Olen tutkimuksessani luokitellut aiemmin tuntemattomia koodeja. Ne ovat yhtä hyviä kuin jo aikaisemmin tunnetut, sillä niiden virheenkorjauskyky ja sanavaraston laajuus ovat täsmälleen samoja. Edistyksellistä työssäni kuitenkin on, että meillä on nyt tiedossamme joka ikinen mahdollinen pituutta 15 oleva täydellinen binäärikoodi”, Pottonen kertoo.

Olli Pottonen on nuorin 1.10.2010 promovoitavista tekniikan tohtoreista – väitellessään viime vuonna Pottonen oli vasta 25-vuotias. Alun perin Pottosesta piti tulla fyysikko, mutta opintojen alussa matematiikka ja tietojenkäsittely vetivät puoleensa. Perus- ja jatkotutkintonsa Pottonen teki yhteensä vaivaisessa kuudessa vuodessa.

Väitöskirja Perfect Binary Codes: Classification and Properties (suomeksi: Täydelliset binäärikoodit: luokittelu ja ominaisuuksia) valittiin vuonna 2009 vuoden väitöskirjaksi. ”Väitöskirja on jatkoa samasta aiheesta tekemälleni diplomityölleni”, Pottonen kertoo. 

Olli Pottonen on elokuusta 2010 saakka työskennellyt tutkijana Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytieteen laitoksella.

Teksti ja kuvat: Tea Kalska

Kun esimerkiksi fysiikan tutkimus voi havainnollistaa sitä, miten maailma toimii, analyysi metrisestä avaruudesta on useamman askeleen päässä käytännön sovelluksista. ”Tutkimukseni on puhdasta matematiikkaa, joten se ei ainakaan suoraan vaikuta arkielämään. Tutkimani tilanne on kuitenkin hyvin yleinen – jokaisen erilaisia avaruuksia tutkivan ei tutkimukseni luettuaan tarvitse selvittää kaikkia asioita uudelleen”, Korte selvittää.

”Avaruudelta oletetaan metriikan lisäksi vain Poincarén epäyhtälö sekä tuplaavuusehto, joka takaa äärellisulotteisen käyttäytymisen. Tästä seuraa, että jokaista pisteparia yhdistää monta polkua. Tuplaavuus ja Poincarén epäyhtälö ovat osoittautuneet riittäviksi ehdoiksi monille ensimmäisen kertaluvun differentiaalilaskennan ilmiöille. Välttämättömiä ehtoja sen sijaan on tutkittu vähemmän. Väitöskirjassani selvitetään muun muassa, minkälaisia geometrisia ominaisuuksia näistä ehdoista aiheutuu”, Korte kertoo.

Matemaattinen lahjakkuus johdatti alalle

Nykyiselle tohtorille oli jo teini-iässä selvää, mikä ala kiinnosti. Matemaattisesti lahjakas Korte osallistui lukioaikanaan Suomen joukkueessa kansainvälisiin matematiikkaolympialaisiin. ”En koskaan harkinnut ryhtyväni opiskelemaan muuta kuin matematiikkaa.”

Korte kuitenkin mietti pitkään, missä haluaa matematiikka opiskella: Helsingin yliopistossa vai Teknillisessä korkeakoulussa.  Teknillinen korkeakoulu veti lopulta pidemmän korren. Opiskelupaikan valintaan vaikutti motivoituneen opiskeluseuran kaipuu – teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelmaan oli vaikeampi päästä kuin Helsingin yliopiston matematiikan laitokselle.

Korte oli väitellessään vuonna 2008 vasta 25-vuotias. ”Tein perustutkintoni kolmessa vuodessa. Jatkotutkintoon sekä väitöskirjaan käytin varsin normaalin ajan, vähän yli kolme vuotta.”

Jatko-opintovaiheen hyvällä ohjaajalla ja tutkimusryhmällä oli vaikutusta menestykseen. ”Sain tasokasta ohjausta, ja ryhmässämme oli useita suurin piirtein samassa vaiheessa olevia jatko-opiskelijoita, joiden kanssa oli mukavaa vaihtaa ajatuksia ja loppuvaiheessa tehdä myös yhteistyötä.”

Nykyään Riikka Korte työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella. Metrisen avaruuden analyysi on Korteen tutkimuksessa keskeisellä sijalla, mutta tulevaisuuden tutkimuspainopisteitä on nuoren tohtorin mukaan vaikea ennakoida.

”Matematiikassa ei yleensä voi etukäteen tietää, mitkä ongelmat ratkeavat ja mitkä eivät”, Korte toteaa. Seikkailu metrisen avaruuden poluilla voi johdattaa kulkijan arvaamattomille reiteille.

Teksti ja kuva: Tea Kalska

Ilmoittatuminen Aalto-yliopiston juhlalliseen tohtoripromootioon on alkanut. Ilmoittaumisaika päättyy 10.9.2010. Linkki ilmoittautumiseen on :

https://eage.tkk.fi/?fs/fi/promootio2010.

Jos osallistutte myös Promootioillalliseen valitkaa alussa heti "päivä- ja iltajuhlaan". Kun olette merkinneet avecien nimet sekä mahdolliset ruoka-aineallergiat, ohjelma pyytää teitä siirtymään valitsemaanne nettipankkiin. Vasta maksun jälkeen ilmoittautuminen on mennyt läpi.

Promootioaktiin osallistuminen on ilmaista.

Tekniikan akateemisten asian komitea päätti asiasta toukokuussa.

Teknillinen korkeakoulu on kutsunut yhdeksän merkittävää tieteen ja yhteiskunnan vaikuttajaa, jotka vihitään kunniatohtoreiksi 1.10.2010 pidettävässä Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tohtoripromootiossa.

Kunniatohtoreiksi vihitään:

Professori Kathleen Eisenhardt
Professori Toshio Fukuda
Professori Kristian Gullichsen    
Vuorineuvos Stig Gustavson
Professori Shinya Kikuchi
Professori Tiina Mattila-Sandholm
Teollisuusneuvos Timo Poranen
Professori Jose C. Principe   
Professori Seshadri Seetharaman

	Professori, tohtori Kathleen Eisenhardt on Stanfordin yliopiston strategian ja organisaatioiden professori. Hänen kansainvälisesti arvostettu tutkimustyönsä käsittelee nopeasti muuttuvassa ympäristössä toimivien teknologiayritysten strategiaa, strategista päätöksentekoa ja innovaatioita. Professori Eisenhardt on vaikuttanut merkittävästi Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden tutkimusmenetelmien kehitykseen. CV
	Professori, tohtori Toshio Fukudaa pidetään yhtenä mikro- ja nanorobotiikan sekä ihmisläheisen robotiikan merkittävimpänä tutkijana maailmassa. Hän on yksi tärkeimmistä vaikuttajista nanorobotiikan järjestötoiminnan ja konferenssien eteenpäinviennissä toimiessaan maailman suurimman kansainvälisen insinöörijärjestön Institute Of Electrical Electronics Engineers IEEE:n johtotehtävissä. CV
	Professori, arkkitehti Kristian Gullichsen on merkittävä suomalainen arkkitehti, joka edelleen harjoittaa omaa praktiikkaansa. Gullichsen on tärkeä modernistisen muotokielen kehittäjä ja arvostettu esikuva nuoremmille arkkitehtipolville. Hän on myös pitkään ollut kantavia voimia Alvar Aalto Säätiön ja joka kolmas vuosi järjestettävän Alvar Aalto Symposiumin toiminnassa. CV
	Vuorineuvos, TkT, h.c. Stig Gustavson on Konecranes Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja yksi arvostetuimmista suomalaisista teollisuusjohtajista.  Hän on Millennium-teknologiapalkintoa jakavan Tekniikan Akatemia -säätiön hallituksen puheenjohtaja ja työskentelee jatkuvasti säätiön toiminnan kehittämiseksi ja erityisesti elinkeinoelämän, valtion organisaatioiden ja tiedeyhteisöjen yhteistyön ja vuoropuhelun lisäämiseksi. Stig Gustavson on Teknillisen korkeakoulun alumni, joka osallistuu edelleen Teknologföreningenin toimintaan ja on aktiivisesti tukenut Aalto-yliopiston perustamista ja toiminnan käynnistämistä. CV
	Professori, tohtori Shinya Kikuchi on ansioitunut sumeaan logiikkaan ja neuroverkkoihin liittyvien menetelmien soveltamisessa liikennejärjestelmien suunnitteluun ja analyysiin. Hän on tehnyt pitkäaikaista opetus- ja tutkimusyhteistyötä Teknillisen korkeakoulun kanssa ja on yksi keskeisiä taustavoimia ja järjestäjiä Teknillisellä korkeakoululla järjestettävän liikennetekniikan kansainvälisen kesäkoulun (Helsinki Summer School in Transportation) toteuttamisessa. CV
	Professori, ELT Tiina Mattila-Sandholm on Valio Oy:n tutkimus- ja kehitysjohtaja. Hän on ansiokkaasti jatkanut Valion vuosikymmeniä jatkunutta perinnettä korkeatasoisen tutkimuksen ja teknologian kehittäjänä ja tukenut määrätietoisesti yhteistyötä Teknillisen korkeakoulun kanssa. CV
	Teollisuusneuvos, DI Timo Poranen on ollut vuosikymmeniä mukana suunnittelemassa, kehittämässä ja rakentamassa suomalaista sellu- ja paperiteollisuutta. Hän on toiminut Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana 1998–2005. Sitä ennen hän teki 30 vuoden uran metsäteollisuuden yrityksissä. Timo Poranen on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä elinkeinoelämän eri sektoreilla sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän oli Teknillisen korkeakoulun hallituksen aktiivinen jäsen vuosina 1998–2007. CV
	Professori, tohtori Jose C. Principe on sähkötekniikan professori Floridan yliopistossa ja johtaa siellä laskennallisen neurotekniikan laboratoriota. Hän on erittäin ansioitunut tiedemies neurolaskennan, signaalinkäsittelyn ja biolääketieteellisen tekniikan alalla. Hänellä on kiinteät yhteydet Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun neurolaskennan tutkijoihin. CV
	Professori, tohtori Seshadri Seetharaman on teoreettisen metallurgian professori Kungliga Tekniska Högskolanissa Tukholmassa. Hän on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu metallurgian alan professori. Hänen tutkimustoiminnassaan yhdistyy huipputason kokeellinen perustutkimus ja teoria innovatiivisiin sovelluksiin materiaalien valmistuksessa. Hän on toiminut kansainvälisissä opetuksen ja tutkimuksen hankkeissa aktiivisesti yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa. CV

Taustaa:

Päätös vuoden 2010 promootion kunniatohtoreista on tehty Teknillisen korkeakoulun hallituksessa 19.10.2009.  Voimassa olleen hallintojohtosäännön mukaisesti korkeakoulu voi promootion yhteydessä tai muulloinkin antaa kunniatohtorin arvon sekä siihen liittyvät arvonmerkit henkilölle, joka tieteellisellä tai taiteellisella toiminnallaan tai tieteiden tai taiteiden taikka muun kulttuuritoiminnan edistämisessä saavuttamiensa ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi. Aalto-yliopiston johtosäännön mukaan tekniikan kunniatohtorin arvon myöntää jatkossa Aalto-yliopiston tekniikan akateeminen komitea.

Lisätietoja:

Promootiojärjestäjä Maarit Heikkilä
Puh. 09 470 23006
Sähköposti: maarit.heikkila@tkk.fi

http://promootio2010.tkk.fi/fi/

Kunniatohtoreista julkaistaan valokuva, nimi, tutkinnot, nykyinen työpaikka sekä ansiot, joiden perusteella kyseiselle henkilölle on myönnetty kunniatohtorin arvo.

Maksuton matrikkelikuvaus Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa

Ajanvaraus:

Matti Kurkela, matti.kurkela@tkk.fi tai (09) 4702 3899.

Lue lisää kuvista